Yhteyden paluu – Lumen tuo valoa pimeyteen
Viime vuonna ensi kertaa Raumalla hohtanut Lumen-valotaidetapahtuma valtaa jälleen tammikuussa kaupungin. Lumen-valoissa Yhteys-teeman alla kylpevät tällä kertaa neljä kohdetta yhdeksän taiteilijan teoksin. Raumalaisella Tiaisen pariskunnalla on vahvasti kauhansa tässä keitossa, sillä Elina toimii tapahtuman kuraattorina ja Niko yhtenä taiteilijana. Niko Tiaisen työparina Kauppatorin & Raatihuoneen Autapse-installaatiossa työskentelee kolumbialaistaustainen Camilo Sanchez. Mikko Kiviharju tuottaa tekniikan.
Niko Tiainen on monessa liemessä keitetty mediataiteilija, joka on erikoistunut video- ja ääni-installaatioihin sekä projisointeihin. Hänellä on monipuolinen tausta mm. klassisen pianonsoiton opettajana, improvisaatioteatterissa pianistina sekä äänisuunnittelussa. Gradua vaille valmiilla mediataiteen maisterilla on myös graafikon koulutus.
Tiaisen perhe muutti viime keväänä Raumalle, Elinan sukujuurille. Pienen lapsen vanhemmille lähellä oleva tukiverkko on erityisen tärkeä. Pariskunta tekee paljon yhteisiä taideprojekteja, joista Lumen on yksi. Elina ahkeroi enemmän koko tapahtuman taustalla ja Niko keskittyy valotaideviikkoon taiteilijan näkövinkkelistä.
– Raatihuoneella sijaitseva teokseni Autapse on interaktiivinen videoprojisointi, joka on skaalattavissa erilaisiin tiloihin tai seiniin. Camilo Sanchez luo teokseen tekoälypohjaisen äänimaailman, jolla kokija johdatetaan projisoitavan kohteen luo, Niko Tiainen tiivistää teoksen luonteen.
“Näin syntyy yhteys teoksen ja kokijan välille.”
Autapse tarkoittaa aivoissa sijaitsevia sähköisiä synapseja, jotka johtavat tietoa molempiin suuntiin ja luovat näin yhteyden. Teos on saanut inspiraatiota juuri aivojen toiminnasta.
– Käytännössä teos kehittyy koko ajan, kun tietokoneen algoritmi muuttaa generatiivista pohjavideota. Myös yleisön liike muokkaa teosta jatkuvasti. Kun liiketunnistimet havaitsevat ihmisen, videon pohja pysähtyy ja ihmisen liike johdattelee, mihin suuntaan teoksen värit liikkuvat. Teos myös tallentaa liikkeen ja ottaa sen osaksi teosta. Näin syntyy yhteys teoksen ja kokijan välille.
Niko Tiaista kiehtoo tutkia tällaisessa taiteessa sitä, kuka oikeastaan onkaan taiteilija. Jokainen kokija jättää teokseen oman jälkensä, mutta silti tietokone päättää, miten pikselit liikkuvat. Onko teoksen tekijä taiteilija, tietokone vai yleisö? Vaiko nämä kaikki yhdessä?
Kolumbialais-raumalaista yhteistyötä
Teoksen äänimaisema on suunniteltu tilan ehdoilla. Kauppatorin katosten alle rakennetaan äänestä ja valosta tunnelimainen polku, joka johdattelee yleisön Raatihuoneelle videomappauksen luo. Se on kuin synapsista toiseen kulkeva tunneli.
Äänimaailma on orgaanisesti tehty, mutta ihmisen liike vaikuttaa siihen, millä taajuudella ääni kulkee. Tässä kohtaa tekoäly tekee taikojaan, kun tietokone valitsee tietyn taajuuden. Ääni johdetaan 16 kaiuttimen läpi ja lisäksi tunneliin sijoitetaan valoja, jotka myös reagoivat liikkeeseen.
– Nikon kanssa tekemämme taideteokset ovat saaneet inspiraationsa autapsin ilmiöstä. Yksinkertaisesti sanottuna autapsia voidaan pitää aivojen neuronin takaisinkytkentänä itseensä, Camilo Sanchez selvittää.
– Äänimaisemassa on runsaasti elektronisia ääniä, jotka on muotoiltu käyttämällä digitaalisen palautteen tekniikkaa. Koska autapsi toimi myös inspiraationa suunnitella eräänlaista keinotekoista hermoverkkoa nimeltä Recurrent Neural Network (RNN), kehitän mukautettua RNN:tä, joka käyttää yleisön liikettä luodakseen uusia ääniä, joista tulee lopulta uusia äänimaiseman elementtejä. Taideteos ei siis ole vain vuorovaikutteista vaan luovaa yhteistyötä ihmisen ja koneen välillä, Camilo jatkaa.
Autapse-teos on ollut vuosi sitten ensimmäisen kerran esillä Lapinlahti LUX 365 -tapahtumassa, jossa sitä ohjattiin midi-ohjaimella. Teos on muuttanut muotoaan matkan varrella, kun se on kiertänyt mm. Brasiliassa, Kreikassa ja Japanissa. Nyt se muokkautuu ihmisen liikkeestä eikä siihen tarvitse fyysisesti koskea.
“ Yhteistyö on alusta asti toiminut saumattomasti.”
– Alun perin Autapse oli yksin minun teokseni, mutta jossain vaiheessa se alkoi kaivata rinnalleen äänimaisemaa. Oma aikani ei riittänyt äänisuunnitteluun, joten pyysin Camiloa mukaan. Ääni veikin teoksen aivan uudelle tasolle.
– Tapasimme Camilon kanssa alun perin Aalto-yliopiston MediaLab-koulutuksessa. Sittemmin olemme tehneet yhteistyötä useammassakin projektissa. Vuosi sitten meillä oli ensimmäinen yhteisteos Ars Electronicassa Itävallassa. Yhteistyö on alusta asti toiminut saumattomasti, ja kumpikin hoitaa oman tonttinsa vailla mustasukkaisuutta.
Molemmilla on erityisosaamista eri osa-alueilta, jotka täydentävät toisiaan. Camilolla on hallussa koodipohjainen äänisuunnittelu sekä akustista osaamista. Hän osaa ottaa tilat haltuun sekä luoda tekoälypohjaista äänimaisemaa. Niko puolestaan taitaa videopuolen.
Yhteys on tärkeä teema
– Teema on tärkeä ja kiinnostava tällaisena aikana, kun yhteys on muuttanut muotoaan. Yhteydenpito on tavallaan helpottunut kehittyneen tekniikan ansiosta, mutta inhimillinen yhteys on ollut kadoksissa.
– On hetkiä, jolloin on helpompi hengittää, mutta välillä on myös haastavaa tavata ihmisiä, kun joudutaan vähän kuin opettelemaan kohtaamista uudelleen.
Mediataiteessa Nikoa kiinnostaa ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus ja koneiden inhimillistämisen tutkiminen. Kuka oikeastaan on teoksen tekijä, kun se muuttaa jatkuvasti muotoaan ja myös yleisö muuttaa sitä. Hän hakee kokonaisvaltaista kokemusta, jonka tekeminen tuo haastetta myös taiteilijalle. Miten esimerkiksi tehdä torista installaatio, johon mennään sisälle, ja joka on kuin jatkettua todellisuutta.
Entä miten yhteisen sopan hämmentäminen onnistuu taiteilijapari Elina ja Niko Tiaiselta?
– Koko meidän yhteinen tarinamme on alkanut ammatillisesta yhteistyöstä vuonna 2011, joten työnteko yhdessä on meille varsin luontevaa. Mutta onhan se oma oppimisprosessinsa, kun palaute on myös ehkä suorempaa kuin muissa työyhteisöissä. Keskinäinen luottamus on kuitenkin valtava voimavara, pariskunta ynnää.
TARKOIN HARKITTU KOKONAISUUS
Valotaidetapahtuman järjestäminen vaatii monenlaista osaamista ja roppakaupalla työtunteja. Lumenin taustajoukoissa hääriikin monia alan ammattilaisia. Ydinryhmään kuuluvat kaupungin vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors, kuraattori Elina Tiainen sekä tekninen tuottaja Mikko “Mixa” Kiviharju.
Tapahtuman kuraattorina toimiva Elina Tiainen avaa nyt hieman teemaa ja teosten valintaprosessia.
– Yhteys-teema syntyi tästä ajasta, jolloin ei ole ollut mahdollista nähdä läheisiä. Yhteyden tunne toiseen ihmiseen on tässä parin vuoden aikana saattanut jopa vahvistua, ja moni on ymmärtänyt sen tärkeyden, Elina Tiainen taustoittaa.
Teema näkyy teoksissa hyvin monipuolisesti. Kuratointi avasi Tiaiselle itselleenkin uusia näkökulmia teemaan taiteilijoiden teosten kautta. Yhteys-teema ja reitin teokset kertovat tarinoita yksinäisyydestä tai yhteyden kaipuusta, yhteyden etsimisestä ja sen löytämisestä ja kysyy mikä on yhteyden merkitys menneessä ja tulevassa.
– Tuntea yhteyttä toiseen ihmiseen on universaali kokemus ja se yhdistää meitä kaikkia.
Tapahtumassa on mukana laaja kattaus erityyppistä valotaidetta: veistoksia, varjoon perustuvia teoksia, videomappausta, installaatioita jne. Taiteilijoilla oli vapaat kädet toteuttaa vuoropuhelua teeman kanssa.
Taiteilijat teoshaulla ympäri Suomea
Kuusi Lumeniin mukaan valituista teoksista löytyi avoimen teoshaun kautta. Loput teokset päätyivät mukaan Elinan oman aktiivisuuden sekä verkoston kautta.
– Kävimme ensin hakemuksia läpi yhdessä työryhmän kanssa. Puolisoni Nikon teos valittiin, koska Rauman Energia halusi hänet viimevuotisen näytön perusteella jälleen mukaan. Muut kahdeksan taiteilijaa ovat uusia, ja he tulevat ympäri Suomea.
– Tällä kertaa kokonaisuus on tarkemmin harkittu yhdistelmä kaupunkitapahtumaa ja taidenäyttelyä. Taiteilijoitakin on mukana enemmän kuin viime vuonna.
“Tuntea yhteyttä toiseen ihmiseen on universaali kokemus ja se yhdistää meitä kaikkia.”
Taiteilijat ovat innoissaan uudesta valotapahtumasta ja osa heistä vierailee Raumalla ensimmäistä kertaa. Kaunis kaupunkikeskusta ympäristöineen innostaa ja inspiroi tapahtumaan osallistuvia valotaiteen tekijöitä.
Uutena juttuna on myös eri yhteisöjen mukaan ottaminen tapahtumaan. Esimerkiksi Rauman taiteilijaseuran ja taidegraafikkojen kanssa toteutetaan yhteinen projisointiteos, joka kiertää pop-uppina ympäri kaupunkia.
– Teokset kannattaa kiertää järjestyksessä. Silloin niistä saa draamallisen kaaren paremmin irti, Elina vinkkaa lopuksi.
Elina Tiainen
Raumalainen kulttuurituottaja ja yhteisötaiteilija
Esitystaiteen kautta perehtynyt valotaiteeseen
Mediataiteen yhteisprojekteja puolisonsa Niko Tiaisen kanssa
Näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, luova tuottaja
TAIKOJA JÄÄ VIELÄ TULEVAANKIN
Jotta huolella valittu teema ja taiteilijoiden näkemykset siitä pääsevät kaiken kansan silmien eteen, tarvitaan tapahtumassa tietysti myös teknistä toteutusta. Lumenin tekniikan ihmemiehenä puuhailee valo- ja äänitaituri, tekninen tuottaja Mikko “Mixa” Kiviharju.
– Olemme tekemässä Lumeniin maailmanluokan ennennäkemätöntä teknistä toteutusta, Mixa suitsuttaa selvää ylpeyttä äänessään.
Ja kyllä tästä huikeasta kokonaisuudesta on syytäkin olla ylpeä. Viime vuonna kaikkien aikojen ensimmäinen Lumen rykäistiin melko nopealla aikataululla pakettiin, ja se sai valtavan suosion. Jo pari päivää tapahtuman alkamisesta Lumenin alullepanijana toiminut Rauman Energia sekä pääyhteistyökumppani Keula ilmoittivat, että jatkoa on luvassa. Siitä oli hyvä polkaista suunnitelmat käyntiin hyvissä ajoin.
– Olen saanut olla alusta asti mukana ideoimassa tapahtumaa ja päässyt kehittämään sitä haluttuun suuntaan. Viime vuodesta on opittu paljon, Mixa kertoo.
– Nyt mukana on erillistä tuotantohenkilökuntaa, kuraattori sekä ulkopuolisia taiteilijoita. Viime vuonna toteutimme suurimmaksi osaksi omia designeja ja äänikin loisti vielä poissaolollaan. Työryhmän kasvaminen on vähentänyt omaa kokonaisvastuutani, ja olen saanut keskittyä tekniseen toteutukseen.
Verhojen takana onkin tapahtunut suunnittelutyötä jo keväästä alkaen. Mixa antaa ison kiitoksen mm. kaupungille tuotantoavusta ja kuraattori Elina Tiaiselle kokonaisuuden suunnittelusta.
“Kaikkia paukkuja ei tarvitse käyttää tässä ja nyt.”
– Meillä on jo nyt varsin laaja setti. Jatkossa voimme entisestään monipuolistaa tarjontaa, kunhan koronakirous hellittää. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tapahtumassa koetaan valon ja äänen lisäksi tulta, tanssia ja pommeja.
– Tieto jatkumosta tuo varmuutta suunnitteluun, kun kaikkia paukkuja ei tarvitse käyttää tässä ja nyt. Jotain taikoja voimme siis jättää takataskuun myöhemmin toteutettavaksi ja tehdä toisiaan tukevia ratkaisuja.
Kaiken takana on taitava tiimi
Tekniikka ei suinkaan tarkoita pelkkiä valonheittimiä, äänentoistolaitteita tai tietokoneita. Nämä kamat eivät liikahda mihinkään ilman osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Lumenin tekniikkaa on kasaamassa noin kymmenen hengen tiimi alan huippuammattilaisia.
– Tapahtuma-ala kärsii tällä hetkellä valtavasta työvoimapulasta, kun porukka on paennut pandemian vuoksi muille aloille. Olen kuitenkin saanut koottua freelancereista koostuvan tiimin teknisiä velhoja, jotka pystyvät tekemään kentällä itsenäisiä päätöksiä nopeallakin sykkeellä. Itseohjautuva tiimi tekee oikeat ratkaisut niin räntäsateessa kuin paukkupakkasessa.
– Kokonaisuus nojaa koko työryhmän tekemiseen. Tiettyä lahjakkuutta tarvitaan, mutta tärkeintä on persoona. Tiimimme on monissa liemissä keitetty, ja olen pyrkinyt valitsemaan aina oikean tyypin oikeaan paikkaan.
“Kun kaikki on hyvin suunniteltu, kalusto huollettua ja mahtava henkilökunta paikalla, niin mikään ei voi mennä pieleen.”
Hyvät etukäteisvalmistelut ja varasuunnitelmat ovat kaikin tavoin edellytys tällaisen massiivisen tapahtuman onnistumiselle.
– Vuosien varrella olen tottunut tekemään A-, B- ja C-suunnitelmat. Yleensä etenemme aina ensin B:n mukaan, ja vasta viime metreillä siirrytään A:han, jos tilanne on suotuisa.
– Mietimme esimerkiksi mahdollisia katuvalojen pimennyksiä, sähkön saatavuutta, kaapelointien paikkaa, ihmisten kulkureittejä ja säätilan vaikutusta toteutukseen. On ihan eri vetää kaapeloinnit lumihankeen kuin peilijäälle. Myös pandemia tuo omat rajoituksensa. Kun kaikki on hyvin suunniteltu, kalusto huollettua ja mahtava henkilökunta paikalla, niin mikään ei voi mennä pieleen.
Lukuja Lumenista
12 videoprojektoria
10 tietokonetta ohjaamassa videota ja valoa
200 valaisinta
20 kaiutinta
Kaaapelimäärä yltäisi Raumalta Lapijoelle
Lumen-valotaidetapahtuma
7.–15.1.2022
Teokset esillä päivittäin klo 17–22
Toista kertaa Raumalla
Teemana Yhteys
Teokset reitillä: Pyhän Ristin kirkko - Kauppatori - Anundilanaukio - Rauman kaupungintalon sisäpiha
Lisäksi rakennusten julkisivuja valaistaan
Somessa #lumenrauma