Tarinoita teatterilta: Kun mummo olikin mies kalsareissa

Kaupallinen yhteistyö: Rauman teatteri

Onnistunut näytelmä vaatii useiden ihmisten saumatonta yhteistyötä, jotta kaikki palaset loksahtavat kohdalleen. Tässä sarjassa tutustutaan Rauman teatterin ihmisiin ja tarinoihin näyttämöltä ja sen takaa.

Timo Julkunen:

"Muutimme syksyllä 2005 Kellariteatterista nykyiseen teatterirakennukseen ja ohjelmistossa oli ensimmäisenä Danny-musikaali. Minulla oli kyseisessä musikaalissa ainakin 10 roolia, mikä vaati näytöksen aikana todella nopeita vaihtoja roolista toiseen.

Yksi roolihahmoistani oli mummo, joka kommentoi tapahtumia kannettavan ikkunakarmin läpi. Musikaalissa oli kohta, jossa kävin ensin lavalla mummona kaksi kertaa peräkkäin, jonka jälkeen tuli todella nopea vaihto Tappi Suojaseksi, Dannyn manageriksi.

Eräässä näytöksessä kävin lavalla mummona ensimmäisen kerran, mutta jostain syystä kuvittelin jo käyneeni kahdesti. Heitin nopeasti mummon vaatteet lattialle ja olin valmiina ottamaan puvustajilta vastaan managerin asun. Puvustajat katsoivat minua ihmeissään ja huomauttivat, että olin käynyt lavalla mummona vasta kerran. Muutaman sekunnin ajan katsoin lattialla mytyssä olevia mummon vaatteita ja puvustajien kädessä olevia managerin vaatteita, kun kuulin merkkini siirtyä lavalle. Ylläni oli vain kalsarit, mutta siinä kohtaa minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä suoraan lavalle.

Kävelin kalsareissani kohti lavalla olevaa Dannya (Ilkka Koivulaa) ja kysyin häneltä onko hän nähnyt vaatteitani. Koivula katsoi minua hetken hieman ihmeissään, kunnes hänen pokkansa petti täysin. Itselläni valui vesi silmistä, kun koitin parhaimpani mukaan pidätellä naurua. Koivula oli selin minuun ja hytkyi naurusta, kun koitin muuntautua manageriksi ja muokata mummon vuorosanoja rooliin sopivaksi.

Jotenkin onnistuin siinä kalsareissani heittämään repliikkejä tarpeeksi, niin, että tanssitytöt saivat itsensävalmiiksi seuraavaa kohtausta varten.”

NIMI: Timo Julkunen
TOSIELÄMÄN ROOLI: Näyttelijä, työskennellyt Rauman teatterissa vuodesta 1996
MOTTO: “Sen kunniaksi ettei sika meitä pienenä syönyt.”
AINA ENNEN NÄYTÖKSEN ALKUA MINÄ... otan vartin verran omaa aikaa ja rauhoitun sohvalla selaamalla puhelinta sekä lukemalla käsikirjoituksen yksityiskohtia vielä viimeisen kerran läpi.
NÄYTTELEN MIELUITEN ROOLISSA, JOSSA... saan joko naurattaa yleisöä tai olla kaikkien vihaama nilkki.

Rauman teatteri
📍 Alfredinkatu 2
www.raumanteatteri.fi