Sinun logosi tässä – tarinoita paikallisten brändien tunnusten takaa

Me kuluttajat näemme joka päivä kymmeniä, ellei satoja eri logoja ympärillämme. Ne kaikki kilpailevat huomiostamme, mutta vain ne meille merkityksellisimmät muistetaan. Logo on parhaimmillaan tae laadusta, vastuullisuudesta tai vaikkapa paikallisuudesta, mutta tutumpaankin tutun tunnuksen takaa voi löytyä lähemmin tarkasteltuna uusia merkityksiä.

Tässä jutussa kerromme seitsemän paikallisen yrityksen tai brändin tarinan.

Hyvä logo kertoo brändistä paljon

– Jos tunnuslause eli slogan on brändin viestinnällinen kiteytys, logo on sen visuaalinen kiteytys, Bonden luova johtaja Wollu Salokorpi sanoo.

Vuodesta 1986 alkaen markkinointiviestinnän alalla työskennellyt Salokorpi tietää täsmälleen, mistä puhuu. Logosuunnittelussa itseisarvona ei ole tehdä mahdollisimman erottuvaa ja näyttävää tunnusta, vaan ilmaista brändiä mahdollisimman selkeällä ja yksinkertaisella tavalla.

Ja logojenkin kohdalla yksinkertainen on usein kaunista.

– Parhaimmillaan logo kertoo yrityksen toimialasta, kuten Rauman teatteri, Salokorpi toteaa.

– Jos yrityksen nimessä taas mainitaan toimiala, voi logo olla abstraktimpi. Toisaalta uuden, tuntemattoman yrityksen logo saattaa kaivata jotain apua, jos toimiala ei käy ilmi.

Vahvojen, pitkään toimineiden brändien kuten Niken ja Applen ei enää tarvitse kirjoittaa nimeään logonsa alle, sillä kyseiset symbolit tunnistetaan ympäri maailmaa välittömästi. Salokorpi neuvookin, että logo kannattaa kerrasta suunnitella laadukkaaksi, ettei sitä tarvitsisi usein vaihdella.

– Logon ja sloganin lisäksi brändi rakentuu kolmannestakin asiasta: asiakaskokemuksesta. Jos asiakaskokemus on hyvä, vähenevät ilmeen ja viestinnän merkitykset. Toisaalta jos kokemus on huono, ei hyväkään logo tai slogan pelasta tilannetta, hän selittää.

Salokorpi korostaa, että vaikuttavaa brändityötä ei voi tehdä pelkän logon tai pelkän tunnuslauseen avulla, vaan ne täydentävät toinen toistaan. Jos Bonden asiakas pyytää toteuttamaan logouudistuksen, silloin käytännössä aina tehdään jonkintasoinen konseptiuudistus, jotta logon ja sloganin viestit ohjautuvat samaa päämäärää kohti: paremman asiakaskokemuksen tuottamista.

– Molemmat osa-alueet ovat tärkeitä ja molempiin kannattaa investoida. Jos logossa ei ole selittävää tekstiä tai yrityksen nimi ei kerro toimialasta, sen merkitys jää lähes olemattomaksi. Jos sloganissa on selkeä, vastaanottajalle merkityksellinen lupaus, se voi yksinään herättää kiinnostuksen brändiä kohtaan, Salokorpi tiivistää.

Logo on yrityksen graafinen tunnus, joka koostuu logotyypistä ja liikemerkistä, tai vain toisesta. Pelkistettynä siis logotyyppi tarkoittaa brändin nimeä ja tapaa, jolla se on kirjoitettu ja liikemerkki puolestaan kuvallista symbolia.

Esimerkiksi Bonden logo muodostuu Kaarle VIII Knuutinpoika Bondea esittävästä kohokuvasta (liikemerkki) ja Bonde: Behind Brands -tekstistä (logotyyppi).

Palaset loksahtavat paikoilleen

Rauman teatteri uudisti visuaalisen ilmeensä syksyllä 2019 nimenmuutoksen yhteydessä. Niin katsojat kuin talon oma väki omaksuivat uuden logon hyvin pian brändiuudistuksen jälkeen, mikä konkretisoikin täydellisesti logon symboliikkaa: elämys syntyy, kun kaikki palaset loksahtavat yhteen. Se, minkä katsojat näkevät teatterin lavalla, on vain pieni osuus kaikesta siitä, mitä näytelmän valmistelu on vaatinut.

Punaisen ja violetin sävyjä huokuva logo koostuu neljästä palasesta: alin pystyviiva symboloi hallintoa, joka vastaa teatterin arjen operatiivisesta toiminnasta. Alemman viivan päällä seisova lyhyempi pystyviiva kuvastaa taas yleisön merkitystä. Yhdessä ne muodostavat toiminnan tukipilarin.

R-kirjaimen tukijalka symboloi lava- ja äänitekniikan sekä lavastuksen osuutta. Näiden kolmen palasen päälle teatterin taiteellinen osasto rakentaa logon täydentävän viimeisen osan, sydämen kaaren. Näin loksahtavat yhteen kokonaisvaltaisen teatterielämyksen palaset.

”Lämpimät värisävyt symboloivat lämpöä, tunnetta, elämystä, joita Rauman teatteri tarjoaa.” – Petteri Kangas, markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Tutun logon tuntemattomampi tarina

Jokainen raumalainen tunnistaa jääkiekkoseura Rauman Lukon logon, mutta tarinan sen takana tuntevat vain harvat – jos kukaan enää tarkalleen. Tiettävästi Lukko sai nimensä ja logonsa ydinosan, riippulukon, kun raumalaiselle urheiluseuralle haluttiin antaa nimeksi varmempi ovensulkija kuin Valkeakosken Hakalle.

Valtakunnan johtaviin Lukko-tietäjiin lukeutuvalla Pekka Walleniuksella on ikonisen lehväslogon synnystä erittäin valistunut teoria: seuran alkuvuosina maassa elettiin hyvin kansallismielistä aikaa ja Suomi sai järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset, jotka sodan takia peruttiin.

Ensimmäisissä olympialaisissa voittajille jaettu lehväs päätyikin noihin aikoihin monen urheiluseuran tunnuksiin voittamisen ja isänmaallisuuden tematiikkaa kuvastamaan. Wallenius muistuttaa, että alkuperäisessä Lukon logossa lehväs ei vielä esiintynyt.

“Mestaruusvuoden -63 paitojen logossakaan ei lehväksiä ollut” – Pekka Wallenius, toimittaja, selostaja, entinen Lukon pelaaja

Juomahyllyn kukkoilijat

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko-oluet erottuvat kauppojen juomahyllyiltä edukseen värikkäillä tölkeillään sekä tietysti kukkologollaan, jonka hyvän oluen ystävät tuntevat jo ulkomaita myöten. Juoman nimi juontuu pienpanimon historian juurille, 2000-luvun alkuun, jolloin Karhu oli alan markkinajohtaja. Laitilan vaakunassakin esiintyvä kukko oli luonnollinen valinta uudelle olutmerkille, sillä se oli panimon perustajan Rami Aarikan mukaan “kömpelöön karhuun verrattuna pieni, nyrkillä tapettava eläin, joka koostaan huolimatta luulee olevansa universumin valtias”.

Kun varsinaista logoa alettiin suunnittelemaan, parhaiten kunniaa juomalle teki mainostoimiston ja yhtiön hallituksen edustajien ehdotuksien sijasta Aarikan vaimon Sanna Nordblomin luonnostelema kukko-logo, joka koristaa tänäkin päivänä yhtiön tuotteiden kylkeä – käytännössä alkuperäisessä asussaan.

“Kukko oli Suomen ensimmäinen olutmerkki, jossa samaa logoa käytettiin erityyppisille oluille – vain pakkauksen väri vaihtui” – Rami Aarikka, toimitusjohtaja

Materiaalivirtojen luotettava upseeri

Vuodesta 1997 toiminut Logistikas on kasvanut seitsemällä eri paikkakunnalla toimivaksi konserniksi. Aiemmin nimillä Contu-Trans ja CT-Logistics toiminut yritys valitsi nykyisen nimensä vuonna 2012. Muutamaa vuotta aiemmin Poriin toimintojaan asiakkaan ulkoistuksen myötä laajentanut logistiikkayhtiö halusi uudella nimellä ja logolla yhdistää toimintakulttuuriaan ja nostaa henkilöstönsä yhteenkuuluvuutta.

Logistikaksen logossa yhdistyvät yrityksen nimi sekä harmaa kypärä, jossa on sinisenä entisaikojen roomalaisarmeijoiden käytöstä tuttu harjas. Rauman Hakunintien toimipisteessä voi ihastella kyseisiä koristekypäriä punaisella harjaksella. Logistikas on nimen lisäksi yhtiön rekisteröimä tuotemerkki.

Nimen, ja sitä kautta myös logon, taustalta löytyy alan historiaan liittyvä tarina. Muinaisissa Rooman, Kreikan ja Bysantin armeijoissa logistikas oli tärkeä upseeri, joka huolehti armeijoiden rahavirroista ja huollosta. Materiaalivirtojen järjestelmällisen ja suunnitelmallisen hoitamisen merkitys menestymiselle ymmärrettiin siis jo tuolloin.

”Logo on kuin hyvä biisi, sillä sen voi ymmärtää monella tavalla. Näen logossamme segmenttejä samalla tavalla kuin meidän palveluissamme.” – Toni Brigatti, toimitusjohtaja

Kolme tosi kovaa (ja tunnettua)

Käytännössä jokainen raumalainen on törmännyt Iiro Kosken suunnittelemiin Raum Rome Paris -tuotteisiin joko hupparin, t-paidan, lippiksen, kangaskassin tai vaikkapa keittiöpyyhkeen muodossa. Yhtälailla valtaosa paikallisista tuntee brändin tarinan, joka juontaa Rauno Tuunan kappaleessakin esiintyvään lauseeseen “​​Rauma, Rooma, Pariisi, siinä kolme tosi kovaa”.

Jokaisella kaupungilla on Kosken tuotteissa oma graafinen symbolinsa: Raumalla ankkuri, Roomalla roomalaisin numeroin varusteltu kellotaulu ja Pariisilla Eiffel-torni. Näitä symboleja Koski onkin käyttänyt ilman tekstiä viimeisimmissä tuotteissaan – osin brändin tunnettuuden myötä, osin painoteknisistä ja tilanpuutteesta johtuvista syistä. Hän on ideoinut myös kolmannen, skaalausta kestävän pienikokoisemman logon, jossa kirjaimet R, R ja P sekä numero 3 asettuvat kukin rastilla muodostuneen nelikentän omiin lokeroihin.

“Jos suunnittelisin logon nyt uudelleen, tekisin sen sellaiseksi, että sitä pystyisi suurentamaan ja pienentämään niin, että se pysyy tunnistettavana” -Iiro Koski, yrittäjä

Siluetti kotikaupungin tarinasta

Viestintä- ja markkinointipalveluita tarjoavan Bonden juuret ovat nimeä ja logoa myöten syvällä kanaalikaupungin rannoilla. Vuonna 2017 perustettu yritys on saanut nimensä Kaarle Knuutinpoika Bonden mukaan, joka valtionhoitajana toimiessaan myönsi kuningas Kristofer Baijerilaisen nimissä Raumalle kaupunkioikeudet huhtikuun 17. päivänä vuonna 1442.

Rauman kaupungintalon sisäpihalta löytyy kyltti, joka kertoo alueen olevan Kaarle Knuutinpojan aukio. Bonden toimistolla sen sijaan voi lukea Kaarle Knuutinpojan elämänkertaa sekä ihastella kansakoulutaulua, jossa Kaarle Knuutinpoika ratsastaa ulos Viipurin linnasta.

Bonden logo mukailee tämän Ruotsin ja Norjan kuninkaana 1400-luvun puolivälissä toimineen aatelisen rintakuvan siluettia. Logossa on tavoiteltu myös tunnetun Ernesto ”Che” Guevaran varjokuvaa.

Alkujaan Bonden logon väritys oli mustavalkoinen, mutta vuonna 2020 tehdyn brändiuudistuksen myötä se sai ”knuutinpoikien” kotipaikkakunnalle ominaisen sinikeltaisen värityksen. Samassa yhteydessä ensimmäinen slogan Sinussa on tarina vaihtui kansainvälisempään Behind Brands -sloganiin.

”Nimi ja logo muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka taustalla on aito tarina. Ne toimivat myös keskustelun avaajana.” – Antti Lehto, toimitusjohtaja ja perustajaosakas

Rauman kaupunki - risti, kilpi ja kultaiset minuskelit

Rauman kaupungin vaakuna on virallinen tunnus, jonka käyttö on tarkoin määritelty. Vaakuna on virallisesti vahvistettu 9.4.1793. Professori Carolus Lindberg suunnitteli tämän vaakunan uudelleen ja tasavallan presidentti Risto Ryti vahvisti asetuksella vaakunan käyttöön 11.9.1942. Ajan saatossa vaakunaa on selkeytetty, ja viimeisimmät korjaukset ja muutokset on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.11.1992.

Rauman vaakuna perustuu keskiaikaiseen sinettiin, jossa tunnuksen aiheina ovat Pyhän Ristin kirkko ja kaupungin nimi. Muoto on keskiajalle tyypillisen alaspäin suippenevan kilven muoto. Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa, Suomen lipun sinistä väriä vastaavassa kilvessä on tulkintojen mukaan Rauman nimeä merkitsevät neljä kultaista fraktuura minuskeli-kirjainta, yksi kussakin kentässä.

Kilven yllä on kultainen Satakunnan herttuakunnan kruunu. Tätä kruunua ei vaakunaselityksissä vahvisteta vaakunaan, mutta vanhat kaupungit käyttävät sitä historiallisena muistona. Kruunussa on kolme punaista rubiinia ja kaksi sinistä safiiria sekä viisi helmeä.

Graafisen ohjeistuksen mukaan kultaiset värit voidaan korvata ennalta määritellyn PMS-värikartan mukaisella keltaisella värillä. Helmet sen sijaan voivat olla joko valkoiset tai harmaat.

Juhlallinen vaakuna sekä markkinointilogo ja sloganit

Käyttöohjeistus on yksi tärkeä osa vaakunaa. Kuntalain 6 §:n mukaan kunnan vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus. Raumalla kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, jonka pohjalta vaakunan käyttöä valvoo viestintäpäällikkö.

– Vaakunaa käytetään virallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi tietyissä kirjeissä. Olen myöntänyt käyttöluvan myös tiettyihin historiikkeihin ja matrikkeleihin. Poikkeuksena vaakuna löytyy markkinointiyhteistyösopimuskumppaneiden Lukon ja Feran pelipaidoista, Rauman kaupungin viestintäpäällikkö Raija Lehtorinne kertoo.

Arkipäivän käytöstä vaakuna on jäänyt pois, sillä sen käytön juhlallisuudesta ja arvokkuudesta halutaan pitää kiinni. Sinikeltaisen vaakunan saattaa nähdä tietyissä kaupungin kiinteistöissä, kuten esimerkiksi vanhoissa koulurakennuksissa ja liikuntapaikoissa, mutta uusiin kiinteistöihin sitä ei enää tule.

– Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä, jos joku haluaa vaakunaa käyttää. Jokaisesta käyttötarkoituksesta keskustellaan asianosaisen kanssa ja lupa myönnetään harkinnan mukaisesti. Käytölle tulee olla hyvät perusteet. Toisinaan sopivammaksi vaihtoehdoksi osoittautuu Rauman markkinointilogo.

Tämä logo on tarkoitettu niin sanottuun arkisempaan käyttöön. Rauma otti käyttöön ensimmäisen markkinointilogonsa vuonna 2003 ja kymmenen vuotta myöhemmin ilme uusittiin tällä hetkellä käytössä olevaan muotoon.

– Logo on vaakunaa yksinkertaisempi ja selkeämpi, ja sen käyttäminen on vaakunaan verrattuna tietyllä tapaa toimivampaa. Toisin kuin vaakunaan, markkinointilogoon voidaan liittää myös sloganeita, Lehtorinne taustoittaa.

Rauman markkinointilogo rakentuu kolmesta elementistä. Porttisymbolin sisällä on vaakunasta tuttu r-kirjain, tätä seuraa Rauma-tekstilogo ja näiden alla on käytetty vaihtuvia sloganeita, joita ovat olleet muun muassa Kaupunkielämää vuodesta 1442, Ol niingon gotonas, Rouhevasti rohkeampi ja Kun maailma ei riitä - valitse Rauma. Nykyään myös markkinointilogon porttisymbolia ja sen sisällä olevaa r-kirjainta käytetään toisinaan Rauman tunnuksena. Tunnuksen värit ovat Rauman perinteiset värit: vehnä ja mustikka.

– Tämän hetkinen logo toimii hyvin, joten muutoksille ei ole ollut tarvetta. Myös tämän logon käyttöä määrittelee graafinen ohjeisto. Meihin voi olla yhteydessä ja annamme mielellämme tarkempia ohjeita.