Rauman vihatuin mies?

Rauma on paikkakunta, joka hengittää jääkiekkoa. Menestys määrittelee sen, miten Lukkoon ja etenkin sen taustaorganisaatioon suhtaudutaan. Toimitusjohtaja Timo Rajala tietää, miltä tuntuu kun kritiikin tikarit on suunnattu itseä kohti. Hänet tunnetaan vahvat mielipiteet omaavana suorasanaisena miehenä, mutta mitä kaikkea kätkeytyy vuosien aikana jopa Rauman vihatuimmaksi mieheksi kutsutun toimitusjohtajan kasvojen taakse?

Kanaalikaupungin varrella eletään kuuminta keskikesää. Aikaa, jolloin jäähallien seinien sisällä laidat paukkuvat hieman hiljempaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiekkomaailmassa ei tapahtuisi. Alkavaa kautta on tänä vuonna valmisteltu poikkeuksellisen kevään jälkeen. Timo Rajalan katse kiinnittyy Rauman Lukon liigajoukkueen pukuhuoneen seinässä olevaan Kanada-maljan kuvaan.

– Lukossa on ollut aina hyvä toimia, sillä täällä on resurssit kunnossa ja sitä kautta mahdollisuus kehittää toimintaa. Vuosien varrella urheilu on ammattimaistunut ja kilpailu lisääntynyt, joten myös kaikki muu toiminta on muuttunut ammattimaiseksi. Tämä vaatii taloudellisesti isoja panostuksia, Rajala sanoo.

Paljasjalkaisena raumalaisena hän tuntee kulttuurin, jossa kiekko on syvällä kaupunkilaisten juurissa. Odotukset ja menestyspaineet ovat vuodesta toiseen äärimmäisen kovat. Rajala aloitti työnsä Lukon toimitusjohtajana elokuussa 2007. Tätä ennen hän asui pääkaupunkiseudulla ja työskenteli muun muassa Elisa Oyj:n tarjoamajohtajana.

– Olen seurannut jääkiekkoa koko elämäni ja pelannut omat juniorivuoteni Lukossa. Tiesin tasan tarkkaan, kuinka isosta asiasta on kyse ja kuinka intohimoisesti raumalaiset suhtautuvat seuraan. Siinä mielessä mikään ei ole päässyt yllättämään, Rajala toteaa.

– Median ja yleisön kiinnostus jääkiekkoa kohtaan on huomattavasti suurempi, kuin mitä se on niin sanottujen normaalien yritysten kohdalla. Kun tulin Lukkoon minulle sanottiin, että vaikka Elisassa liikevaihto pyöri yli miljardissa ja täällä 3-4 miljoonan välillä, on huomioarvo jääkiekossa huomattavasti isompaa.

Rajalan toimitusjohtajakauden aikana on tapahtunut paljon ja monella osa-alueella on menty eteenpäin isoin harppauksin. Kun paluumuuttaja tarttui kotikaupunkinsa keulakuvan ruoriin, oli arki osakeyhtiöstä huolimatta vielä hyvin yhdistysmäistä.

– Se, että toiminta ei ollut kovinkaan koordinoitua, oli ehkä se suurin yllätys. Budjetoinnit ja raportoinnit olivat vielä siinä vaiheessa lapsen kengissä. Yrityksen johtamiskulttuuriin ja eteenpäin viemiseen ei ollut olemassa strategiaa. Nämä ovat tietyllä tapaa perusasioita, jotka saimme nopeasti kuntoon.

Voitot kuumentavat jopa kahvin

Raumalla Lukkoa pidetään yhteisenä asiana, ikään kuin verorahoilla ylläpidettävänä viihteenä, jonka jokaisesta liikkeestä jokaisella on mielipide. Se ei kuitenkaan ole missään nimessä kirous, päinvastoin. Sellaiset asiat herättävät aina keskustelua, joihin suhtaudutaan intohimolla.

– Jääkiekko perustuu siihen, että ihmiset ovat kiinnostuneita lajista ja seuroista. Ilman tätä koko lajia ei pelattaisi. Siinä mielessä tämä on kaikkien yhteinen asia, mutta samaan aikaan jollain on vastuu tästä toiminnasta ja sitä kautta valta tehdä päätöksiä, Rajala muistuttaa.

– Toisinaan nämä päätökset ovat hyviä ja toisinaan huonoja. Kukaan ei ole virheetön, joten myös minä olen tehnyt virheitä. Nykypäivän maailma vain on sellainen, että negatiivisista asioista puhutaan herkemmin ja kuuluvammin kuin positiivisista asioista.

"Kukaan ei ole virheetön, joten myös minä olen tehnyt virheitä."

Viime vuosina kritiikki on hieman hiljennyt ja positiivinen vire on tullut kiinteäksi osaksi keskustelua. Pitkäjänteisellä tekemisellä ja joukkueen pärjäämisellä on ollut iso vaikutus.

– Joukkueen menestyksellä on totta kai suurin vaikutus vallitsevaan olotilaan. Yksittäiset huonommat kaudet hyvien välissä eivät vielä aiheuta kovinkaan suurta kritiikkivyöryä. Silloin kun pärjäämme, on makkara lämmintä, kahvi kuumaa ja hinnatkin sopivat, Rajala naurahtaa.

Vuosien aikana hänen nimensä on noussut toistuvasti esiin kaupunkilaisten huulilla ja medioissa, kun on ollut kritiikin aika. Suoraa henkilökohtaista arvostelua on tullut loppujen lopuksi hyvin vähän.

– Yleensä niitä saa lukea sosiaalisesta mediasta tai lehtien tekstiviestipalstoilta. Erittäin satunnaisesti on näiden 13 vuoden aikana kukaan soittanut tai tullut kaupungilla antamaan kasvotusten negatiivista palautetta.

Pahin kritiikkivyöry muistuu mieleen keväältä 2009. Tuolloin Lukko oli käytännössä koko kauden playoffs-viivan yläpuolella, mutta putosi runkosarjan viimeisessä kotiottelussa Ilvekselle kärsityn tappion myötä playout-otteluihin.

– Silloin tullut palaute on ollut ehkä se kaikkein raskain. Se pudotus otti koville jo valmiiksi, eikä palaute luonnollisestikaan helpottanut sitä. Vastapainona vahvimmat positiiviset palautteet nousee mieleen oman toimitusjohtajakauteni ensimmäisestä
mitalista pronssikeväältä 2011.

Intohimo ja yhteisö ohjaavat toimintaa

Rauman Lukon toimitusjohtajan rooli on julkinen. Pienellä paikkakunnalla tämä korostuu entisestään. Rajala ei kuitenkaan koe joutuneensa luopumaan mistään oman työnsä takia. Hän saa kävellä kaupassa ja kaupungilla rauhassa.

– Totta kai julkista työtä tehdessä täytyy tiedostaa, ettei aivan kaikkea voi tehdä. Olisinko toiminut jossain kohtaa eri tavalla ellen olisi Lukon toimitusjohtaja? En usko, että olisin. Samat käyttäytymissäännöt koskevat meitä kaikkia, oli ammatti mikä hyvänsä, Rajala painottaa.

Vaikka monella on mielipide Rajalasta, olisi harva valmis astumaan hänen saappaisiinsa. Saati täyttämään niitä. Itse työ on äärimmäisen intensiivistä. Jääkiekkojoukkueen toimitusjohtaja on töissä käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden.

– Tämä on minulle samaan aikaan työ ja harrastus. Ilman sen hyväksymistä ja korkeaa motivaatiota tätä työtä olisi täysin mahdoton hoitaa. Minulla on aina ollut se periaate, että jos et tykkää työstäsi, kannattaa ryhtyä etsimään jotain uutta työtä.

"Tämänkaltaiseen työhön tulee olla tietynlainen vahva intohimo. Ilman sitä tekeminen on puolittaista, eikä sellainen tekeminen sovi minun ajatustapaani."

Esimerkiksi urheilutoimittajat ovat antaneet Rajalalle kiitosta siitä, että hän on yksi harvoista Liiga-seurojen toimitusjohtajista, jotka vastaavat puhelimeen käytännössä milloin tahansa. Oli kellonaika tai jo ennakkoon aavistettu, pinnalla oleva aihe mikä tahansa.

– Esimiehen ja johtajan tulee olla tavoitettavissa. Tämänkaltaiseen työhön tulee olla tietynlainen vahva intohimo. Ilman sitä tekeminen on puolittaista, eikä sellainen tekeminen sovi minun ajatustapaani.

Kaikkea tekemistä ohjaa yhteisö. Tällöin puhutaan joukkueesta, toimistosta, kannattajista, yhteistyökumppaneista ja medioista. Jos tästä yhtälöstä ottaa yhdenkin osa-alueen pois, ei ole enää muitakaan osia – ainakaan samassa mittakaavassa.

– Jokainen näistä yhteisön osista tarvitsee toisiaan tavalla tai toisella. Vaikka isoin osa tuloista tulee suomalaisessa urheilussa tänä päivänä yrityksiltä, on selvää, että ilman kannattajia ja lajin seuraajia ei mukana olisi yhteistyökumppaneita.

Kaikki tekeminen tähtää urheilulliseen menestykseen

Intohimoinen tekeminen yhdessä osaavan ja hyvin rakennetun organisaation kanssa on vienyt Lukkoa eteenpäin isoin harppauksin. Rajalan aikana Lukon liikevaihto on peräti kolminkertaistunut.

– Olemme päässeet monessa asiassa eteenpäin. Aloittaessani Lukon toimitusjohtajana olimme liikevaihdollisesti Liigan kolmen pienimmän seuran joukossa, kun nyt olemme kasvaneet yhdeksi Liigan neljästä kärkiseurasta, Rajala kertoo.

– Hyvät työntekijät nousevat avainasemaan. Rekrytoinnissa onnistuminen on kaikki kaikessa, on kyse sitten pelaajista, valmentajista, myyjistä tai ravintolatyöntekijöistä. Omaan työhönsä motivoituneiden hyvien tyyppien kautta tulee onnistumisia.

Tätä kautta on pystytty rakentamaan organisaatiota monella eri sektorilla. Kasvu ei ole tullut helpolla, kun otetaan huomioon, että Lukko operoi Liigan pienimmällä markkina-alueella.

– Urheilupuolella meillä oli aikanaan päätoimisena vain kolme ihmistä, eli päävalmentaja, apuvalmentaja ja fysioterapeutti, joka hoiti myös joukkueenjohtajan tehtävät. Tällä hetkellä päätoimisia on urheilupuolella lähemmäs kymmenen. Myös toimiston henkilöstö on kasvanut neljästä kahdeksaan.

"Aloittaessani Lukon toimitusjohtajana olimme liikevaihdollisesti Liigan kolmen pienimmän seuran joukossa, kun nyt olemme kasvaneet yhdeksi Liigan neljästä kärkiseurasta."

Kun keskustellaan Lukon taloudesta, herkutellaan mediassa usein aiheella nimeltä RTK-Palvelu Oy. Aikanaan Rauman Lukkoa varten perustettu kiinteistönhoitoon erikoistunut monipalveluyhtiö toimii tätä nykyä koko Suomen alueella ja on kasvanut yhdeksi maamme johtavista palveluntarjoajista. Molemmat kuuluvat yhdessä RTK-Henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa Contineo Oy -konserniin, joka tukee myös Lukon toimintaa.

– Konserni on meille erittäin tärkeä selkänoja. Saamme sieltä edelleen joka vuosi meille äärimmäisen tärkeää taloudellista tukea, joka toki pienenee koko ajan. Tuki antaa meille liikkumavaraa ja riskinottovalmiutta esimerkiksi investointeihin, Rajala muistuttaa.

– Mennyt koronakevät oli yksi hyvä esimerkki konsernin tärkeydestä. Kesken jäänyt runkosarja ja pelaamatta jääneet playoffsit sekä ravintolatoimintojen keskeytyminen aiheuttivat isot tappiot. Saatu tuki nousi entistä suurempaan arvoon.

Se, että konsernin tuki pienenee, on Rajalan mielestä ainoastaan hyvä asia.

– Jokaisen osakeyhtiön tavoite on tuottaa voittoa. Me emme ole siihen vielä päässeet, mutta tavoitteena on jonain päivänä päästä riippumattomaksi konsernin tuesta. Se vaatii paljon töitä, sillä samaan aikaan meidän täytyy pärjätä myös urheilullisesti.

Jokaisella seuralla on mahdollisuus laajentaa omaa toimintaansa ja hakea sitä kautta taloudellista turvaa. Lukko oli urheiluseuroista edelläkävijä myös erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Kivikylän Areenalla on järjestetty vuosien varrella Rauma Rock-, Stand Up & Dinner- ja Superpikkujoulut -tapahtumia.

– Olemme investoineet jäähalliin ison määrän rahaa ja joka päivä kun se on tyhjillään, eivät investoinnit tuota katetta näiden investointien päälle. Tällöin tulee pyrkiä järjestämään halliin käyttöä, joka myös tuottaa taloudellista tulosta ja jonka myötä halliin kannattaa investoida lisää rahaa.

– Kaikki järjestämämme tapahtumat tukevat jääkiekkoilua. Emme siis järjestä niitä vain huvin vuoksi, vaan tavoitteena on saada kerättyä lisää tuloja nimenomaan urheilupuolen kehittämiseen.

Pata-logo ei olisi vaihtoehto

Sana intohimo toistuu Rajalan puheissa. Ne, jotka miehen tuntevat, tietävät kuinka rakas asia Lukko hänelle on.

– Tämän työn isoin suola on kahden erilaisen roolin yhdistyminen. Tässä on samaan aikaan bisnespuoli sekä urheilullisuus ja kilpailullisuus.

Täysin vastaavaa roolia ei Suomessa ole montaa, ainakaan samassa mittakaavassa. Käytännössä niitä on 15 ja ne ovat kaikki jääkiekon Liiga-seurojen toimitusjohtajien tehtäviä. Voisiko lapsesta asti Lukkoa kannattanut Rajala kuvitella itsensä jonkin muun Liiga-seuran toimitusjohtajan tehtävissä?

– Sitä on vaikea ajatella, mutta en sanoisi sen olevan täysin mahdotonta. Tosin se intohimo seuraa kohtaa olisi ehkä hieman erilaista. Jossain niin sanotusti neutraalimmassa seurassa se saattaisi onnistua, mutta Porin Ässiin en kyllä menisi, Rajala naurahtaa.

Seuraava Liiga-kausi päästään aloittamaan koronarajoitusten vuoksi tänä syksynä poikkeuksellisesti vasta lokakuun alussa. Vaikka pelaajabudjettia on vallitsevassa maailmantilanteessa jouduttu pienentämään, on Lukon joukkue rakentunut alkavalle kaudelle vahvaksi.

– Meillä on kasassa hyvä joukkue ja tavoitteet on asetettu korkealle. Toivotaan, että saavutamme sen kaikkein kirkkaimman eli mestaruuden lähivuosina.

Suurimmaksi tulevaisuuden haasteeksi Rajala nostaa pärjäämisen kokonaiskilpailussa.

– Suurin haaste meillä on se, että talousalue on Liigan pienin. Sitä kautta liiketoiminnan kasvattaminen muita seuroja paremmin on koko ajan kovan työn takana. Hyvät seurat kasvavat, eikä muiden kyydistä saa pudota.

– Vahvalla yhteisöllä on iso merkitys, ja sitä kautta meillä on iso potentiaali. Meillä käy peleissä iso prosentti paikkakuntalaisista, mutta sitä ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Yhteisöllisyyttä pitää vaalia ja saada pidettyä ihmisten mielenkiinto lajia ja Rauman Lukkoa kohtaan korkealla tasolla.

Ikä ja kokemus muuttaneet miestä

13 vuotta on pitkä aika Liiga-seuran toimitusjohtajana. Kuten useaan kertaan todettua, elää intohimo Rajalassa edelleen vahvana. Maailma ja urheilu sen mukana ovat muuttuneet, mutta onko se muuttanut miestä itseään?

– Aivan varmasti, mutta ikä lienee se suurin syy. Kun aloitin tässä toimessa olin 35-vuotias ja nyt olen 48-vuotias, joten rauhallisuutta ja ehkä myös tietynlaista pehmeyttä on tullut. Alussa olin tiukan fokuksen myötä tiukka, mutta olen oppinut antamaan myös tilaa ja vapautta, Rajala pohtii.

– Toki kokemuksellakin on iso merkitys. Kun on nähnyt ja kokenut monenlaista, osaa suhtautua ja käsitellä asioita eri tavalla kuin nuorempana.

"Alussa olin tiukan fokuksen myötä tiukka, mutta olen oppinut antamaan myös tilaa ja vapautta."

Rajala yllätti monet kevään aikana liittymällä Facebookiin. Hän kertoo olleensa pitkään tietoisesti pois sosiaalisesta mediasta, sillä koki sen yhdeksi lisätehtäväksi, joka tulisi hoitaa kaiken muun ohessa hyvin.

– En halua tehdä mitään puolivaloilla ja jos mukaan lähtee, niin siihen pitää pystyä panostamaan. Korona-aikana ajattelin, että nyt oli hyvä hetki liittyä sosiaaliseen mediaan. Pyrin päivittämään tiliäni aktiivisesti noin 5-7 kertaa viikossa.

– Facebook on mielestäni yksi hyvä kanava kiittää yhteistyökumppaneita ja nostaa Lukko-perheestä esiin erilaisia asioita. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, en ihan hirveästi nosta siellä esiin omia henkilökohtaisia asioitani.

Kuten sanottua, Rajalan toimenkuvassa yhdistyvät työ ja harrastus, mutta toisinaan on kuitenkin hyvä saada ajatukset irti arjesta. Talvisin hän suuntaa avantoon ja kesäaikaan golf-kentille.

– Vedessä ja viheriöllä ajatukset on keskitetty täysin sen hetkiseen toimintaan. Avantouintia olen harrastanut jo vuosia ja sitä voin suositella kaikille. Golf-kentillä tulee vietettyä kesäisin keskimäärin 10-20 kierrosta, mutta tänä kesänä määrä nousee varmaankin tuonne 20-40 kierrokseen.

Palataan lopuksi vielä aivan alkuun – ajatuksia herättävään otsikkoon. Miten on, kokeeko Rajala olleensa jossain kohtaa Rauman vihatuin mies?

– En ole koskaan kokenut asiaa niin. Yhteisöllisyys on täällä vahva ja ihmiset suhtautuvat Lukkoon tunteella, kuten kuuluukin.
Näin ollen kritiikin vastaanottaminen tietyllä tapaa kuuluu tähän työhön, Rajala toteaa.