Onnea, Rauma 580 vuotta!

31.3.2022 Sanna Seppälä

Kaupallinen yhteistyö: Rauman kaupunki

Rauman kaupunki juhlistaa huhtikuista syntymäpäiväänsä pitkin vuotta erilaisilla tapahtumilla. Juhlinta kuitenkin keskittyy varsinaisen juhlapäivän molemmin puolin. Vanha kaupungintalo on yleisölle avoin kahtena päivänä ja ensimmäiset privilegiokirjeet ovat näytillä Vanhalla Raatihuoneella 13.–24.4. Huipennuksena järjestetään raumalaisille oma torijuhla keskiviikkona 13.4., sillä virallinen päivä 17.4. osuu pääsiäisen pyhiin.

– Halusimme laajentaa juhlintaa useammalle päivälle, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan. Torijuhlia on järjestetty kaupungin syntymäpäivien kunniaksi ennenkin ja tästä oli hyvä lähteä liikkeelle. Ohjelmaa on kaikenikäisille ja sitä on pyritty ajoittamaan niin, että myös työssäkäyvät ehtivät mukaan, kaupungin viestintäpäällikkö Raija Lehtorinne sekä vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors kertovat.

Torijuhlan aamupäivän konsertit on suunnattu pikkuväelle ja sinne toivotaankin päiväkoti- ja koululaisryhmien runsasta osallistumista. Lounasaikaan lavaohjelmassa on tarjolla keskustelu ajankohtaisesta aiheesta. Puhetta ja keskusteluja haluttiin mukaan muuten musiikkipainoiseen ohjelmaan.

– Puolenpäivän jälkeen keikalla esiintyy raumalaisille tuttu Hariolax tähtisolistinaan Lea Laven. Alkuillan ohjelmaan ehtii osallistua vielä työpäivän jälkeen, sillä ohjelma käynnistyy uudelleen klo 16 ja ilta huipentuu UMK:sta tutun ja Pitsiviikollakin esiintyneen Youngheartedin keikkaan, Stenfors hehkuttaa monipuolista ohjelmaa.

– Huhtikuun sää on tietysti aina täysi arvoitus, mutta pidämme peukkuja aurinkoisen kevätsään puolesta. Torialue on niin laaja, että kevätsateen sattuessa sieltä näkee hyvin, vaikka olisi vähän sateenvarjojakin edessä, Lehtorinne muistuttaa.

Vanhan kaupungintalon avoimet ovet

– Ajatus vanhan kaupungintalon avoimista ovista on pyörinyt mielessä jo useita vuosia, mutta sopivaa ajankohtaa ei vaan ole löytynyt. Juhlavuotta suunniteltaessa päätimme vihdoin toteuttaa idean, Lehtorinne selvittää.

Avoimet ovet järjestetään kahtena eri päivänä, tiistaina 12.4. klo 10-14 ja 19.4. klo 14-18. Ilta-aikaan tavoitellaan jälleen myös työssäkäyviä vierailijoita.

– Rauman oppaiden vetämät kierrokset lähtevät puolen tunnin välein kaupungintalon ala-aulasta. Kierroksella nähdään mm. kokoushuone Alfons, valtuustosali sekä valtuustosalin lämpiö sekä niissä esillä olevia tauluja. Lopuksi käydään vielä palvelupiste Pyyrmannissa, jossa on tietoa kaupungin palveluista sekä myynnissä Rauma-tuotteita, kuten näitä juhlavuoden T-paitoja, Lehtorinne viittaa yllään olevaan paitaan.

Myyntiin tulee myös jo toinen juhlavuoden postimerkki, sillä alkuvuodesta julkaistu postimerkki vietiin suorastaan käsistä. Tätä uutta merkkiä on tarkoitus myydä pitkin vuotta ja ottaa tarvittaessa lisäpainoksia.

Avoimet ovet näkyvät myös kaupungintalon edustalla, sillä Rauman seudun mobilistit tuovat sinne näytille vanhan käytöstä poistetun paloauton sekä ambulanssin.

Kaupungintalon ala-aulassa pyörii lisäksi esitys kaupungintalon historiasta sekä Rauman Filatelistikerhon näyttely, joihin voi tutustua itsenäisesti.

Privilegiokirjeet esillä Raatihuoneella

Rauman kaupungin historialliset privilegiokirjeet pääsevät huhtikuussa ensimmäistä kertaa tuulettumaan pimeästä, lukitusta ja tarkoin kosteussuojatusta arkistosta. Ne asetetaan juhlavuoden kunniaksi Raatihuoneen näyttelyn vitriiniin. Toki tämä vitriinikin on hyvin suojattu kosteudelta, valolta ja lämmöltä, jotta nuo 580 vuotta säilyneet pergamenttipaperit säilyisivät vastakin.

– Ritari Kaarle Knuutinpoika Bonden 1442 allekirjoittaman ensimmäisen kirjeen lisäksi esille pääsevät pari hieman nuorempaa kirjettä, joissa vielä itse kuningas vahvisti Rauman saamat kaupunkioikeudet, Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo.

– On monen sattuman tekijä, että kirjeet ovat todella säilyneet näihin päiviin. Todennäköisesti ne ovat olleet ainakin 1700-luvun isovihan aikaan maanpaossa Tukholmassa. Kuin ihmeen kaupalla ne ovat säästyneet myös tulipaloissa, joita Raumallakin on riehunut useita. Turussa ja Porvoossa ei vastaavia ole säilynyt, joten vaikka ne ovat suusanallisen tiedon mukaan Raumaa vanhempia kaupunkeja, kirjallisia todisteita siitä ei ole.

Ihan tarkkaa tietoa ei ole, missä ja miten kirjeitä on vuosisatojen aikana säilytetty, mutta kaupungin arkistoissa ne ovat pääasiassa lymynneet. Paikkana on ollut raatihuone, ja välillä jopa raatimiesten tai pormestarien kodit.

– Jos nämä kirjeet osaisivat puhua, niin kuulisimme hurjia tarinoita siitä, miten elämänmeno on muuttunut lähes 600 vuoden aikana. Ulkomaankauppaoikeudet olivat kuitenkin kaupungin kehittymisen kannalta merkittävä tekijä sekä taloudellisesti että henkisesti. Esimerkiksi rauman kieli ja kulttuuri on saanut paljon vaikutteita ulkomaankaupan myötä.

– Raatihuoneella on parhaillaan esillä myös Vallan Rauma -näyttely, joka sopii hienosti tähän kokonaisuuteen ja auttaa ymmärtämään kirjeiden merkitystä. Toivoisinkin, että raumalaiset tutkisivat kotikaupunkinsa historiaa ja pohtisivat, mikä sen merkitys on meille tänä päivänä. Hieman kevyempää aineistoa aiheesta tarjoaa esimerkiksi Väinö Suojamaan Vanha Rakas Rauma vuodelta 1948. Myös Nortamon teksteistä löytyy paljon historiatietoa.

Privilegiokirjeet ovat näytillä Rauman museon Vanhalla Raatihuoneella 13.–24.4. Torijuhlapäivänä 13.4. sekä lauantaina 16.4. museoon on vapaa pääsy.