Kitukränniä kunnioittaen

1.12.2021 Sanna Seppälä

Tapaamme Suomen kapeimmalla kadulla ihmisiä, joilta haluamme kysyä, mitä heille kuuluu. Ehdota haastateltavaa: paperilehti@bonde.fi

Näin joulun kynnyksellä tapasimme Kitukrännissä taiteilija Jaakko Niemelän, joka pukee Suomen kapeimman kadun joulun ajaksi Suomen pienimmäksi joulukaduksi.

– Aluksi minulla oli joulukadun toteuttamiseksi runsaasti villejäkin ideoita, kuten aina. Melko nopeasti ideat kuitenkin jalostuivat vähäeleiseksi valo- ja ääniteokseksi. Pelkistäminen toimii yleensä aina parhaiten, Niemelä kertoo suunnitteluprosessista.

– Itse asiassa ajatus joulukadusta Kitukränniin on muhinut jo pidemmän aikaa. Risto Kupari Rauman kaupungilta kuitenkin sysäsi homman liikkeelle Pitsikaupungin joulu -hankkeen osana.

Niemelä on kotoisin Raumalta, mutta asunut noin 30 vuotta välillä Helsingissä. Kuusi vuotta sitten hän osti vaimonsa kanssa Vanhasta Raumasta talon, jossa pariskunta viettää osan ajasta. Heillä on lisäksi Helsingissä edelleen työhuone.

– Minua viehättää Raumalla lyhyet välimatkat. Joka paikkaan pääsee helposti kävellen. Täällä on myös ihanan rauhallista, mutta silti vireä kulttuuritarjonta.

Vanhan Rauman eriväriset talot ja kapeat mukulakivikadut yksityiskohtineen innostavat myös taiteilijaa. Hän saikin idean Kitukrännin valo- ja ääniteokseen juuri iltakävelyllä.

– Erilaiset ikkunat ja vanha valeikkunaperinne muodostuivat teoksen lähtökohdiksi. Kitukränniin tulee viisi valeikkunaa, joihin heijastetaan valolla käsin piirrettyjä kuvia. Myös ääni on isossa roolissa.

"Valo ja ääni toimivat erinomaisesti elementteinä pimeällä kadulla."

Niemelä ja tekniikkakoordinaattori Jussi Merikallio ideoivat yhdessä teoksen äänimaailman. He pohtivat, millaisia ääniä ikkunoiden takaa voisi kuulua. Lopputuloksessa on taustaäänenä erilaisia kodin ääniä, astioiden kilinää ja askeleita. Lisäksi kadulla kuullaan vaihtuvia äänimaailmoja, joissa lapset kertovat tarinoita.

– Halusin tehdä teoksen Kitukrännin henkeä kunnioittaen. Valo ja ääni toimivat erinomaisesti elementteinä pimeällä kadulla. Niitä on helppo käyttää tilapäisesti, eikä tarvita juurikaan fyysisiä rakennelmia. Tekniikka kun kerran asetellaan kohdalleen se on helppo toistaa myös myöhemmin uudelleen. Myös muutoksia on helppo tehdä tarvittaessa.

Vaikka kyseessä on kooltaan melko pieni teos, niin prosessiin kuuluu yllättävän paljon erilaisia työvaiheita.

– Kaikki on kovin hidasta. Ensin ideoidaan ja suunnitellaan, sitten tilataan tarvittavat valot ja muut välineet. Sitten pitää vielä testata, että kuviot menevät varmasti niin kuin pitääkin. Lopullinen valojen ja äänten hienosäätö ajastuksineen tehdään vielä paikan päällä.

Niemelällä onkin ollut melkoisen kiireinen syksy. Hänellä on Kitukrännin projektin lisäksi ollut Jyväskylässä yhden suuremman julkisivun valaistuksen päivitys sekä pari muutakin teosta työn alla.