Alanvaihto mielessä? – Koskaan ei ole liian myöhäistä

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Nimittäin opiskella. Sen voi omakohtaisesti todistaa WinNovasta Raumalta lähihoitajaksi pian valmistuva Marianne Äärilä, 59. Hän kannustaa jokaista tavoittelemaan omia unelmiaan ja pysymään jatkuvan oppimisen tiellä. Mahdollisuudet aikuisopiskeluun ovat nykyään hyvin moninaiset ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa.

Eurassa tällä hetkellä asuva lähihoitajaopiskelija Marianne Äärilä ei kuluta koulunpenkkiä ensimmäistä kertaa. Taskussa on useita tutkintoja ja 35 vuotta töitä tavalla tai toisella asiakaspalvelussa. Lamavuosien yrittäjyyskin on koettu. Ennen lähihoitajaopintoja hän työskenteli 10 vuotta esimiehenä suuressa kampaamoketjussa.

– Minulle yksinkertaisesti riitti työ kaupallisella alalla. Ala on muuttunut niin hektiseksi, että se ei vaan enää vastannut omaa tapaani tehdä töitä. En saanut tehdä työtäni niin hyvin kuin olisin halunnut enkä voinut itse enää hyvin, Äärilä taustoittaa, miksi halusi vaihtaa alaa.

Äärilä myöntää, että sosiaali- ja terveysalan työ on myös hektistä, mutta eri tavalla.

– Toinen siskoni on lähihoitaja ja toinen sairaanhoitaja, joten ei minulla ole mitään suuria kuvitelmia tästä työstä. Harjoittelujaksot ovat vain vahvistaneet käsitystäni, että tämä on minun alani.

Toisten auttaminen ja ohjaaminen, ja etenkin lasten ja nuorten kanssa työskentely on Äärilälle tärkeää. Alalla on hyvin töitä, suorastaan työvoimapula. Myös hyvät etenemismahdollisuudet vetivät häntä lähihoitajaopintoihin.

"Olen kuten Aira Samulin."

– Jotkut ihmettelivät, miksi päätin lähteä vielä lähes kuusikymppisenä opiskelemaan. Mutta sanoin kaikille, että olen kuten Aira Samulin. En laske vuosia eläkeikään, vaan aion tehdä töitä niin kauan kuin terveyttä vaan riittää. Ikä ei todellakaan ole este, jos vaan haluaa kehittää itseään ja oppia uutta. Itse halusin kokeilla työelämässä vielä jotain uutta.

Kysyvä ei tieltä eksy

Entä miten opiskelun taloudellinen puoli järjestyi “Euran Aira Samulinille”?

– Itse olin jo tehnyt päätökseni, ja tiesin, etten aio palata opiskelun jälkeen kampaamoalan töihin. Olin jo nähnyt ja kokenut sillä alalla kaiken. Näin ollen en edes harkinnut opintovapaata työstäni, vaan päätin irtisanoutua. Olin kerännyt säästöjä, jonka turvin selviydyin kolmen kuukauden karenssista.

– Sain paljon hyviä neuvoja ja apua TE-toimistosta. Opinnot järjestyivät lopulta työvoimakoulutuksena ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella. Tuntui kuin olisin saanut lottovoiton.

Opiskeluaika on ollut Äärilälle todella mielenkiintoista ja palkitsevaa. Lähihoitajan opinnot kestävät aikuisilla yleensä 1,5–2 vuotta, ja tuohon haarukkaan hänenkin opiskeluaikansa mahtuu. Työkokemuksella ja aiemmilla opinnoilla voi saada hyvitystä, jotka lyhentävät opintoaikaa. Oma motivaatio vaikuttaa tottakai myös opintojen etenemiseen.

“ Ehdottomasti antoisinta opiskelussa ovat olleet työssäoppimisjaksot.”

– Ehdottomasti antoisinta opiskelussa ovat olleet työssäoppimisjaksot. Olen saanut harjoitella monessa erilaisessa paikassa, todella ihanien ohjaajien opastuksessa. Yritänkin aina saada sellaisen harjoittelupaikan, jossa saan nähdä ja tehdä jotain aivan uutta.

Ensimmäisenä vuotena harjoittelua on yhteensä kolmisen kuukautta. Toisena vuotena, kun siirrytään erikoistumisopintoihin, harjoittelua on vielä vähän enemmän.

Haastavinta asiaa opiskelussa Äärilä ei löydä. Jos joku juttu tuntuu vaikealta, hän tekee sen eteen sitten enemmän hommia.

– Itseään vartenhan sitä opiskellaan. Tosin joskus vaadin ehkä vähän liikaakin itseltäni.

Erityisen hienoa Äärilän mielestä on se, että nykyään opiskeluun on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi opiskella kokopäiväisesti, työn ohessa, oppisopimuksella tai yhdistää näitä.

Oppilaitosten sivuilla viliseekin outoja nimikkeitä, kuten monimuoto-, omaehtoinen tai työvoimakoulutus. Monimutkaiselta kuulostavia termejä ei kannata säikähtää, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä opinto-ohjaajaan tai hakupalveluihin ja kysyä lisää. Vanha kunnon viestintäväline, puhelin toimii tässä usein parhaiten. Näin vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa samantien.

Tietoa aikuisopiskelusta ja sen rahoitusvaihtoehdoista saa oppilaitosten lisäksi mm. TE-toimistosta, Työllisyysrahastosta sekä Kelasta. Koostimme myös tietoa eri vaihtoehdoista tänne: https://paperilehti.fi/paikallisia-tarinoita/uudelle-uralle